Kuinka koronaepidemia vaikuttaa suomalaisiin?

Koronaepidemia

Koronaepidemia tai pikemminkin koronapandemia vaikuttaa lähes kaikkien suomalaisten elämään. Koronakriisiä on takana vasta joitain kuukausia, ja Suomessa on vietetty poikkeustilaa vasta muutamien viikkojen ajan. Jää nähtäväksi, millaiseksi tilanne kehittyy, ja miten paljon tämä tilanne vaikuttaa suomalaisten arkeen, ihmissuhteisiin ja talouteen.

Työttömyys lisääntyy

Moni suomalainen on jo nyt menettänyt työpaikkansa – joko lopullisesti (eli saanut potkut) tai määräaikaisesti (eli joutunut lomautetuksi). Ravintola-alalla on paljon nollatuntilaisia, ja tällä hetkellä heidän on vaikea saada työtunteja. Ravintolat ovat kiinni, eikä hotelleissa tai hyvinvointialallakaan ole paljoa asiakkaita. Monissa kivijalkaliikkeetkin ovat konkurssin partaalla. Pienten kauppojen selviäminen on usein Veikkauksen peliautomaattien varassa, ja nuo koneet ovat olleet jo pidemmän aikaa kiinni. Mökkivaltaisilla paikkakunnilla monet palvelut ovat riippuvaisia kesämökkiläisistä, mutta tänä vuonna mökille lähtemistä suositellaan välttämään (ainakin vielä tässä vaiheessa vuotta).

Se, että niin moni on joutunut työttömäksi tai uhkaa menettää työpaikkansa, vähentää kulutusta. Jos tulot tippuvat reilusti, on pakko vähentää omaa kulutusta, ja esimerkiksi kampaamokäynneistä sekä uusien vaatteiden ostamisesta on helppo aloittaa kulutuksen supistaminen.

Kaikkiin aloihin koronakriisi ei ole vielä iskenyt. Esimerkiksi monet verkkokaupat pyörivät normaalisti, elleivät jopa ole lisänneetkin myyntiään. Sähkö- ja putkiasentajilla riittää edelleen työtä. Ennen koronakriisiä alkaneet rakennusprojektit etenevät normaalisti, mutta uusien rakennusurakoiden aloittaminen saattaa viivästyä tai peruuntua. 

Velanmaksukyky vaarassa

Tulojen pieneneminen tai työttömäksi jääminen vaikuttavat henkilön velanmaksukykyyn. Pankeista saa nyt lyhennysvapaata ilmaiseksi – tosin lyhennysvapaan myöntäminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Asuntolainan lyhennysvapaa on yksi tapa selvitä tulojen radikaalista vähenemisestä, mutta ei se paras mahdollinen. Todella monella suomalaisella ei ole lainkaan säästöjä, joilla selvitä pahasta päivästä. Jopa joka kolmannelta puuttuu vararahasto kokonaan. Hekin, joilla puskurirahasto on, eivät välttämättä selviäisi vararahoillaan kovin montaa kuukautta. 

Jos koronakriisi kestää vielä pitkään, voi yhä useampi joutua vararikkoon ja menettää velkojensa panttina olleen omaisuutensa. Suomalaisia on jo nyt ulosotossa noin puoli miljoonaa. Velkakierre alkaa usein siitä, että ottaa lainaa selvitäkseen vanhoista lainoista, ja velan kuittaaminen velalla on usein kestämätöntä. 

Avioeroja voi tulla lisää  

Se, että kaikki harrastukset ovat tauolla, lapset on otettu pois koulusta ja työnantaja on komentanut etätöihin, tarkoittaa sitä, että koko perhe on yhdessä 24/7 – ihan kuin ennen vanhaan! Se, että eri temperamenteilla ja erilaisilla kasvukivuilla varustetut ihmiset joutuvat nököttämään yhdessä neljän seinän sisällä, ei ole aina kauhean mukavaa. Riitoja syntyy varmasti, ja jos riitoihin ei löydy sopua, voi edessä ole avioero. Avioeroissa nähdään usein kasvupiikki heti kesälomien ja joulunpyhien jälkeen.

Avioerojen määrä voi lisääntyä – tai sitten ei: yhdessä vietetyn ajan lisääntyminen voi hitsata puolisot entistä tiiviimmin toisiinsa ja koko perheeseensä. Puolison ja/tai perheen kanssa vietetty aika on vähentynyt koko ajan. Myös avioerot ovat yleistyneet. Jos yhteinen aika lisääntyy, sillä voi olla perhettä ja parisuhdetta eheyttävä vaikutus. Tilanteet ovat erilaisia, joten vasta aika näyttää, miten avioerotilastot tästä kehittyvät. 

Miten kulutus on muuttunut?

Vessapaperit

Vessapaperin ja kuivaelintarvikkeiden hamstraaminen tulee ensimmäisenä mieleen, kun pohditaan suomalaisten kulutuksessa koronan takia tapahtuneita muutoksia. Koska koronakriisin takia vähentyneet saasteet ovat puhdistaneet ilmaa kaikkialla maapallolla, on se voinut rohkaista suomalaisia kuluttajia tekemään entistä ekologisempia valintoja ostoksilla. Esimerkiksi eräs ekologisten vaatteiden verkkokauppa on kasvattanut myyntiään rajusti. Tavara vaihtaa omistajaa kiivaasti myös käytettyjen tavaroiden verkkokauppa-alustoilla.

Suomalaiset ovat ostaneet verkosta paljon myös seksileluja, mutta eniten kuitenkin viihdepalveluita. Myös kodin elektroniikan ja viihdelaitteiden, kirjojen ja äänikirjojen sekä siivoustarvikkeiden ostaminen on lisääntynyt. Verkosta tilataan myös ruokaa.

Mitä vapaa-ajalla tehdään?

Sanoman tutkimuksen mukaan suomalaisten vapaa-aika kuluu koronakriisinkin aikana hyvin tutuilla tavoilla. Eniten aikaa vie telkkari, seuraavaksi eniten suoratoistopalvelut. Myös somen seuraaminen, kirjojen lukeminen ja ulkoilu ovat suosittuja. Aika kuluu myös uutisia seuraten ja radiota kuunnellen, sekä netissä surffaillen (siellä voi vaikka etsiä uusia kasinoita). Kotonakin voi kuntoilla, ja ystäviin pitää yhteyttä etänä. Musiikin kuuntelu ja kokkaaminen kuuluvat sekä normaaliin että korona-arkeen. 17 % vastaajista opiskelee, 14 % pelaa konsolipelejä ja 13 % siivoaa. Koronan eristämät suomalaiset kuluttavat aikaa myös lukemalla, tekemällä pihatöitä, sisustamalla ja remontoimalla.